Suvilehto Pirjo
Syntymäaika ja -paikka 11.12.1962 Muhos
Asuinpaikka Tyrnävä Ammatti/koulutus Sanataiteen ja draaman yliopistonopettaja Oulun yliopistossa, FT, LTO Jäsenyydet Suomen Lasten- ja nuortenkirjailijoiden ja Nuorisotutkimusseuran julkaisusarjan toimituskunnan sekä Oulun kirjailijaseuran jäsen Muu kirjallinen tuotanto Kirjallisuus- ja teatterikriitikkona sanomalehti Kalevassa vuodesta 1997 lähtien, tietokirjoja ja oppimateriaalia, runokokoelmia, valtavasti artikkeleita |
|
Palkinnot ja ehdokkuudet
|
Yhteystiedot
|
Tuotanto
2020-
2010-
TIETOKIRJAT
|
Aloitin kirjoittamisen heti kirjoittamaan opittuani: päiväkirjoihin kirjoitin runoja, tarinoita, lauluja. Perustimme eläinkerhon, jolla oli oma lehti. Tein myös "tietokirjoja" muun muassa hevosten taudeista. Kirjoittaminen on ollut olennainen osa minua ja elämääni aina laulujen kirjoittamisesta ja mininäytelmien käsikirjoituksista tieteelliseen tekstiin ja arjen kirjoittamisesta kaunokirjalliseen ilmaisuun.
Kirjoitan koska se on minulle tarpeen siinä missä syöminen ja nukkuminenkin. Rakastan kirjaimia, joista voi muodostaa sanoja. Sanat ilmaisevat ajatuksia. Sanat ja lauseet hahmottavat olemassaoloa, joka jatkuvasti muuttaa moniaistista muotoaan. Kirjoittaminen ja lukeminen ovat hengittämistä. Elämää. Tunteita. Olemassaolon mielekkyyttä. Lempihenkilöni on lapsuudessani ollut Pekka Töpöhäntä. Olen myös elänyt Viisikon hahmojen kanssa merkittäviä hetkiä. Itsenäiset, aktiiviset, etsivät, epäröivät, toiveikkaat, pärjäävät, arjen tilanteissa touhuavat lapset ja eläinhahmot puhuttelevat minua omalla viehättävällä tavallaan aina. Pekka Töpöhännällä on erilaisia ominaisuuksia, joista merkittävin on kyky selviytyä neuvokkaasti vastoinkäymisistä. Hän on sosiaalisesti taitava, viehättävä, sympaattinen ja monin tavoin mallikelpoinen... Rakkainta kirjaani on hankala nimetä, sillä kirjat puhuttelevat eri tavoin eri aikoina. Olen aina pitänyt kovasti Tammen kultaisen kirjaston sarjasta. Se kokonaisuudessaan voisi olla rakkain kirjani, jos nyt puhutaan pelkästään lastenkirjallisuudesta. Suosittelen luettavaksi etenkin runokirjoja. Niistä voi löytää lyhyinä kiteytyksinä suuria asioita, tunteita, kokemuksia. Parhaimmillaan runokirja avaa oivalluksen, jota voi pureskella ja nautiskella kauan. Runoista saa mahtavia nukketeatteriesityksiä. Runot inspiroivat. Mielikuvitustani ruokin lasten ja eläinten seuralla, lukemalla monenlaista kirjallisuutta, antamalla ajatusten liikkua vapaasti, pidäkkeettömästi. Kirjoittamisen lisäksi minulle elämässä tärkeitä ovat perheeni ja rakkaat läheiset. Voih, nuo omat kultamussukat ponit Pritney ja Etola, maailman vahvin Peppi-pupu, mainio suomenpystykorva Tassu sekä persoonalliset nymfit Lili ja Pisi. Tarvitsen eläimiä lähelleni. Lempisitaattini on tällä hetkellä Amadeuksesta tuttu "se siitä sitte".... |
