Söderholm Emma Sofianna
Syntymäaika ja -paikka 29. huhtikuuta 1992 Helsinki
Asuinpaikka Korso, Vantaa Ammatti/koulutus Kirjailija, sanataideohjaaja, ylioppilas Jäsenyydet Suomen lasten- ja nuortenkirjailijat ry, Suomen Kirjailijaliitto ry Muu kirjallinen tuotanto Syitä elää (Otava, 2022) -sitaattiantologia ihmisten syistä elää, jonka toimitin yhdessä Heikki Savolan kanssa. Lehtiartikkeleita, esim. Demi ja Lukufiilis. Laululyriikkateos Rotten katto mua silmiin Punkmuseon antologiassa Minäkin olin siellä (Suomen Punkmuseon kannatusyhdistys ry, 2023) Kuva: Jonne Räsänen, Otava |
|
Palkinnot ja ehdokkuudet
|
Yhteystiedot
|
Tuotanto
2020-
MUUT
|
Aloitin kirjoittamisen heti, kun opin kirjoittamaan, mikä tapahtui jo ennen kouluikää. Ennen kuin osasin kirjoittaa kertoilin paljon tarinoita. Varsinainen kirjailijaunelma syttyi kuitenkin vasta 9-vuotiaana, jolloin aloin työstää ensimmäistä romaaniani. Se oli ottanut hyvin paljon vaikutteita Liisa Ihmemaassa -tarinasta.
Kirjoitan koska se on tapani jäsentää ajatuksiani. Päässäni vallitsee usein kaaos, mihin saan helpoiten järkeä kirjoittamalla. En myöskään kykene suunnittelemaan päässäni pitkälle, vaan minun on oksennettava tekstimassa ensin tiedostoon, jotta voin silmäillä sitä ja saada siihen jotain logiikkaa. Haluan myös vaikuttaa kirjojeni kautta maailman asioihin. Lisäksi kirjoittaessa pääsee myös tavallaan näyttelemään jokaisen keksimänsä henkilön, mistä pidän. Lempihenkilöni on usein mieleltään järkkynyt. Minua kiinnostavat oikut ja mielen vuoristoradat sekä pimeät puolet. Rakkain kirjani on varmaankin Deborah Spungenin Nancy. Se kirja järisytti maailmaani 13-vuotiaana, samaistuin tarinaan vahvasti. Väitän, että Nancyn vaikutus näkyy mm. esikoisteoksessani Edes hetken elossa jollain tapaa. Nancyn lisäksi H.C. Andersenin sadut ovat tehneet vaikutuksen. Suosittelen luettavaksi säeromaaneja, jos lukeminen on haastavaa. Minulla on ajoittain suuria vaikeuksia keskittyä ja pitää päätä kasassa, niinä hetkinä pystyn kuitenkin tarttumaan säeromaaniin. Ne ovat jollain lailla helpompi ottaa haltuun, jos päässä vilisee ja keskittyminen karkailee sekunnin välein. Mielikuvitustani ruokin tekemällä muuta taidetta. Esimerkiksi näyttelemällä, tekemällä lyhytelokuvia ja tekemällä musiikkia tai piirtämällä. Jos mikään näistä ei onnistu, käyn kävelyllä ja nautin muiden taiteesta. Jos sekään ei nappaa, yleensä on levon ja aivojen nollauksen paikka, mitä teen yleensä katsomalla esimerkiksi reality-sarjoja TV:stä. Kirjoittamisen lisäksi olen hyvin kiinnostunut elokuva-alasta, lähinnä kylläkin käsikirjoittamisesta. Jos sitä ei lasketa, tykkään käydä kirppareilla ja makoilemassa ruumisarkuissa tai kävelemässä hautausmaillla (osa sitä pään nollausta). Lempisitaattini ”Vain ne joita kuolema lähestyy saavat tietää, että kuolema on onnellinen; jumalat salaavat sen niiltä joiden elämä jatkuu, jotta he jaksaisivat elää.” (Lukianos) |
