Puikkonen Arja

Syntymäaika ja -paikka 26.10.1948 Jyväskylä
Asuinpaikka Kirkkonummi
Ammatti/koulutus Kirjailija, valtiotieteiden maisteri
Jäsenyydet Suomen Kirjailijaliiton ja Suomen lasten- ja nuortenkirjailijoiden jäsen, Kirkkonummen kirjaston ystävien perustajajäsen
Muu kirjallinen tuotanto Novellikokoelma, kaksi aikuisten romaania ja Kirmo Lintisen säveltämän musiikkisadun "Haapaneitty, mettän tyttö" tekstiosuus

Palkinnot ja ehdokkuudet

• Rakkaudesta kirjaan ­-palkinto Helsingin Kirjamessuilla 2002

• Finlandia Junior ­-palkinto 2003

• KirjaVarkaus -­palkinnon ehdokkuus 2004

• Suomen Kirjastoseuran kultainen ansiomerkki 2010
• Topelius-palkinnon ehdokkuus 2015
• Kuvastaja-palkinnon ehdokkuus 2021 

Yhteystiedot

arja.puikkonen (a) gmail.com

Karisto
Otava
Nemo kustannus

Tuotanto

1990-

• Ystäväni Nikolas, kuvitus Elina Vanninen, Otava 1990
  
• F. Jokinen ja vintin väki, kuvitus Leena Lumme, Otava 1995
  

2000-

• Haloo, kuuleeko kaupunki, Otava 2003
  
• Minä ja Mozart, Otava 2006.
• Zum zum, Otava 2008

2010-

• Sydän saappaanvarressa, Otava 2010
• Haapaneitty, mettän tyttö, kuvitus Kustaa Saksi. Nemo 2011
• Vastalaukkaa, Otava 2014
• Mustarastas, Karisto 2017
• Äänihäkki, Otava 2017 (yhdessä Emma Puikkosen kanssa)
• Mustarastas, nuortenromaani, Karisto 2017
  
• Liitopoika, nuortenromaani, Karisto 2019
  

2020-

• Löytölintu, nuortenromaani (yhdessä Emma Puikkosen kanssa), Otava 2021
  
• Viimeiset lohikäärmeet, lastenromaani, Lasten Keskus 2023
  

​MUUT

• Käsikirja mielikuvituksen matkaajille, luovan kirjoittamisen seikkailuopas, yhdessä Emma Puikkosen kanssa. Kuvitus Terese Bast. Kirjapaja 2015

Aloitin kirjoittamisen alaluokilla, jolloin olin niin tyrmistynyt voitostani koulun järjestämässä kirjoituskilpailussa, että luulin papereiden vaihtuneen. Kokemus oli itselle käänteentekevä. Laulukokeista saadun kuutosen jälkeen selvisi yllättäen, että osasinkin jotain muuta.

Kirjoitan koska se on tapa elää. Kirjoittaminen antaa asioille merkitystä. Olen myös opettanut sanataidetta ja kirjoittanut yhdessä tyttäreni kanssa lasten luovan kirjoittamisen seikkailukirjan, jotta voisin houkutella kirjoittamisen pariin muitakin.

Rakkain kirjani on Ne kaikkein rakkaimmat, löytyvät kirjaston lastenosastolta. Äiti aikoinaan luki minulle paljon, ja noihin lapsena kuultuihin kirjoihin syntyi vahva tunneside.

Suosittelen luettavaksi ihan kaikenlaisia kirjoja (vähän vanhakantaisesti pidän painetun kirjan puolta vaikka on minulla itsellänikin lukulaite). Lukeminen itsessään on tärkeää, meiltä katoaa sivistys, jos lukemisesta nauttiminen katoaa. Ja lapsille pitää lukea hirveän monesta syystä.

Kirjoittamisen lisäksi hevoset ovat minulle tärkeitä. Niihin liittyy samanlaista intohimoa kuin kirjoittamiseen. Viime vuosina olen kirjoittanut hevoskirjoja ja yrittänyt todistaa vääräksi ennakkoluuloa, että hevoskirja olisi B­luokan nuortenkirja.

Lempisitaattini ”Elämä on aivan liian tärkeä asia, jotta sen voisi ottaa vakavasti.” -­ Oscar Wilde

---