Moilanen PaulaSyntymäaika ja -paikka Synnyin välirauhan päivänä 1940 Lohtajalla (nykyisessä Kokkolassa).
Asuinpaikka Helsinki Ammatti/koulutus Oppi ja tietokirjailija/kouluttaja, luoviin aineisiin erikoistunut luokanopettaja Jäsenyydet Suomen tietokirjailijat ry ja Suomen nuorisokirjailijat ry Muu kirjallinen tuotanto Kasvatus- ja opetusoppaita sekä kirjoittajana mukana tekemässä oppikirjoja, kuten Hyvä Suomi -sarja, Vernerin lukemisto ja Käsialaharjoituksia |
Palkinnot ja ehdokkuudet
|
Yhteystiedotpaulamaria.moilanen (a) gmail.com
Mannerheimintie 86 A 12 00250 Helsinki Kotisivut Blogeja uusimmasta kirjastani: Lastenkirjahylly Lastenkirjahylly Luetaanko Tämä |
Tuotanto2010-
2000-
1990-
|
Aloitin kirjoittamisen vakavasti vasta aikuisena, kun oli pakko. Minut valittiin WSOY:n äidinkielen oppikirjatyöryhmään jäseneksi luovantoiminnan ja suullisen esityksen asiantuntijana vuonna 1984. Minulla oli ideoita, kokemusta ja kestävyyttä, joten löysin itseni aina uudestaan uuden sarjan ja työryhmän kokouksista. Kirjoitustaitoni hioitui vuosien varrella työryhmän palautteen rattaissa julkaisukelpoiseksi, ja lopulta kai intohimoksi, kun en ole vieläkään ymmärtänyt jättää näppäimistöä rauhaan.
Kirjoitan koska huomaan, että nyt tarvittaisiin sellainen kirja, jossa... Näin kävi esimerkiksi ensimmäisen lapsille suunnatun Lehmäkirjan kanssa. Kun toisluokkalaiseni eivät tienneet, mistä maito tulee, päätin viedä heidät katsomaan ja koskettamaan elävää lehmää. Kun Mansikista ei ollut sopivaa tietoteosta sen valtavasta merkityksestä yhteiskunnassamme, lypsytaitoisena päätin kirjoittaa itse. Olen aina siis halunnut kirjoittaa tarpeeseen. Tästä syystä ovat syntyneet myös historialliset lasten ja nuorten tietoromaanit. On hyvä tietää, millaista lastenja nuorten elämä on ennen ollut. Se antaa lukijalle vertauskohtia omaan elämään ja parhaimmillaan kasvattaa juuret omaan sukuun. Aihetta tutkiessani tai kirjoittaessani tunnen itseni löytöretkeilijäksi, joka milloin tahansa voi törmätä aarteeseen kirjassa, arkistosta, vanhoissa kirjeissä tai kuvissa. Ja ne tiedon aarteet voin antaa lukijoilleni, kunhan ensin käärin ne tarinan juoneen. Lempihenkilöni on Brita, josta kerron kahdessa ensimmäisessä historiallisessa kirjassani, Herttuan hovissa ja Vallan varjoissa. Me Britan kanssa autoimme toisiamme kertomaan lasten ja nuorten elämästä 1500-luvulla. Tunsin vahvasti, että hän on ollut kaukainen esiäitini. Rakkain kirjani on tietenkin aina uusin eli nyt Pulpetin salaisuus. Siinä päähenkilönä on isäni Paavo, jota en ole oikeassa elämässä koskaan tavannut. Herätin hänet henkiin jo edellisessä kirjassani Keinuhevonen. Miten se on mahdollista? Se tapahtui niin, että keräsin hänestä muistitietoa niiltä ihmisiltä, jotka olivat hänet tunteneet aikoinaan. Niin pääsin tutustumaan isääni ja kertomaan lasten elämästä 1920-luvulla. Suosittelen luettavaksi omia kirjojani lasten ja aikuisten kanssa yhdessä kotona, tarhassa tai koulussa. Silloin voi kuulla jännittäviä juttuja siitä, millaista oli silloin, kun aikuiset olivat lapsia. Mielikuvitustani ruokin vanhoilla tarinoilla, historiallisilla tiedoilla ja tapahtumilla. Kun tietoa on tarpeeksi, mielikuvitukseni alkaa toimia ja siirryn siihen aikaan, mistä olen kirjoittamassa. Se tuntuu ihmeelliseltä seikkailulta. Usein alitajuntani toimii yöllä siten, että aamulla herätessäni tiedän, mitä seuraavaksi tarinassani tapahtuu. Kirjoittamisen lisäksi tykkään tutkimisesta, lukemisesta, ystävien tapaamisesta ja kunnon kohentamisesta, mutta myös hyvistä televisioohjelmista ja elokuvista. Lempisitaattini on "Parempi kuin tavara, on mieli altis avara." (Mika Waltari sarjakuvassa Kieku ja Kaiku) |