Matilainen Jussi
Syntymäaika ja -paikka Kauan sitten Jurvassa, jossa tehtiin silloin vielä 85 prosenttia Suomen tyylihuonekaluista
Asuinpaikka Seinäjoki Ammatti/koulutus Nykyisin sanataideohjaaja & kirjailija, ennen kauppaope Jäsenyydet Pohjanmaan kirjailijat (jonka hallituksessa 7. vuosi menossa, 2001-), Suomen Sanataideopetuksen Seura (2006-), Suomen Nuorisokirjailijat (2009-), Suomen Kirjailijaliitto (2011-), Suomen Maakuntakirjailijat (2014-) Muu kirjallinen tuotanto Tietokirja, runokokoelma, kaksi koko illan näytelmää, satoja lehtijuttuja |
Tuotanto2010-
2000-
|
Aloitin kirjoittamisen paikallislehden kesätoimittajana alle 20-vuotiaana, koska se tuntui sopivalta kesätyöltä. Kaunokirjallisuuteen siirryin saatuani Kauno Kärpäsen pureman marraskuussa 1997.
Kirjoitan koska näppäimistöllä voin siirtää vuoria - ja vaikken aina voisikaan, Kauno Kärpäsen puremaa ei pääse pakoon. Lempihenkilöni on omasta tähänastisesti tuotannostani on sinnikäs oman tiensä kulkija Hiski Koskinen, joka on seikkaillut kahdessa nuorten romaanissani. Rakkain kirjani on taitaa edelleen olla Kolme karhunpoikaa, jonka avulla minut pienenä saatiin syömään. Vaikka olen kasvanut isoksi, enkä enää tarvitse Marjatta Kurenniemen äänenpainoja syödäkseni reippaasti ja runsaasti, Nallikan tarina puhuttelee edelleen: nykymaailmassa yhä useampi ei tahdo kelvata. Suosittelen luettavaksi mahdollisimman monipuolisesti nykysuomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita - tältäkin sivustolta löytyy monenmonta huippukirjaa. Mielikuvitustani ruokin jo pienenä putoamalla Obelixin tapaan taikajuomapataan. Kirjoittamisen lisäksi hikoilen käytännössä päivittäin kuntoradalla, ladulla, pyörätiellä tai pesiskentällä. Lempisitaattini omasta tuotannostani taitaa juoruta humoristin leimasta: "Kunhan täs nyt vähän annan raitista pääkopalle ja pyssylle", (Ossi Mäki-Tölli nuorten dekkarissa Pakko pärjätä). |