Mäki Merja

Syntymäaika ja -paikka 1983, Seinäjoki
Asuinpaikka Kauhava
Ammatti/koulutus Filosofian maisteri / äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja
Jäsenyydet Suomen Kirjailijaliitto, Suomen Lasten- ja nuortenkirjailijat, Pohjanmaan kirjailijat, Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajat ry
Muu kirjallinen tuotanto Novelleja eri lehtiin (spekulatiivista fiktiota). Olen yksi kirjallisista rakkauksista kertovan kirjan toimituskunnan jäsenistä ja kirjoittajista.

Kuva: Piia Yli-Salmi

Yhteystiedot

merja.e.maki (a) gmail.com

Gummerus
Lector Kustannus
Nordbooks

Tuotanto

2020-

• Unilehmän kevätkirja (2020)

2010-

• Salaisuus sumussa (2018)
• Unilehmän joulutarina (2017)
• Venesataman Tillinka ja Vaaralliset vuoret, Nordbooks 2014
• Venesataman Tillinka ja meriseikkailu, Nordbooks 2012

Lisäksi Mäen satuja ja novelleja on julkaistu antologioissa.

---

Aloitin kirjoittamisen tavallaan jo ennen kuin edes osasin kirjoittaa. Sidoin papereita ”kirjaksi”, kuvitin sivut ja sanelin kirjoitustaitoisille tarinan, joka sivuille tulee kirjoittaa.

Kirjoitan koska mietiskelen asioita kirjoittamalla. Pohdinnassa olevat aiheet harvoin liittyvät suoranaisesti omaan elämääni, mutta ne eivät lakkaa vaivaamasta ennen kuin mietteet tai mielikuvat on käsitelty tarinaksi.

Lempihenkilöitäni katselen oikeastaan kirjailijan kautta. Onnistuneissa henkilöhahmoissa ihailen sitä, miten syvästi kirjailija on uskaltanut eläytyä hänen tunnemaailmaansa ja kokemuksiinsa. Henkilöhahmoa ei välttämättä ole kirjassa kovin laveasti kuvailtu, mutta pienistä yksityiskohdista näkee, että häneen on keskitytty hyvin tarkkaan.

Rakkain kirjani on se, joka kulloinkin sopii elämäntilanteeseen, omiin työn alla oleviin teksteihin, tunnelmaan. Joka koskettaa tavalla tai toisella. Missään nimessä se ei kuitenkaan ole vuodesta toiseen yksi ja sama.

Suosittelen luettavaksi Johanna Sinisalon, Anne Leinosen, Siiri Enorannan tuotantoa. Monia muitakin! Kanteletarta. Marja-Liisa Vartion teosta Hänen olivat linnut ja Joel Lehtosen Putkinotkoa. Käännöskirjallisuutta myös. Satuja ja runoja, tietokirjallisuutta ja kolumneja, blogeja. Kaikki lukeminen auttaa ymmärtämään.

Mielikuvitustani ruokin seurailemalla luontoa, erityisesti kodin pihapiiriä. Lukemalla erilaisia tekstejä, katsomalla teatteriesityksiä tai taidenäyttelyitä. Kirjoittamalla mahdollisimman usein tai kertomalla ääneen tarinoita. Uskomalla alitajunnan voimaan. Säilyttämällä kyvyn ihmetellä.

Kirjoittamisen lisäksi kokonainen tarina vaatii luullakseni aika paljon uskallusta kirjoittajaltaan. On kuljettava mielikuvituksen porteista sisään ja astuttava tarinan polulle, joka usein katoaa pimeyteen. Välillä näkee eteensä selkeästi pitkänkin matkan, välillä on vain luotettava sokeasti siihen, että polku kyllä kantaa. Pysyttävä valitulla reitillä ja etsittävä sitä teemaa, joka sai tarttumaan kynään.