Kunnas Kirsi
Kirsi Kunnas on syntynyt taiteilijaperheeseen 14.12.1924 Helsingissä. Vanhemmat Wäinö ja Sylvi Kunnas olivat kuvataitelijoita. Kirsi Kunnas on kirjoittanut lasten käyttöön runokokoelmia, satutarinoita, nukkenäytelmiä, aapisia ja lukukirjoja. Lisäksi hän on kääntänyt runsaasti lastenkirjallisuutta suomen kielelle, mm. englantilaisia lastenkamarirunoja (Hanhiemon iloinen lipas) ja venäläisen Krylovin faabeleita. Käännösten riimittely johdattikin Kirsi Kunnaksen lasten-kirjailijaksi; aiemmin hän oli kirjoittanut yksinomaan aikuisille.
"Huomasin, ettei meillä Suomessa ollut juuri lainkaan viljelty lastenrunoutta, ei ainakaan sellaista, jossa huumori yhtyisi filosofiaan, sanamagia viljeltyyn taidemuotoon ja esineellinen todellisuus mielen irrationaalisuuteen", näin Kirsi Kunnas kertoo lähtökohdistaan.
"Kirjoitin Tiitiäisen satupuun runot, kuten myöhemmätkin lastenrunoni, aikuisille, aikuisissa olevalle lapselle, koska oman kokemukseni mukaan aikuinen ja lapsi ihmisessä ikuisessa yhteydessä. Tietysti kirjoitan myös lapsille. Lapsi nauttii sanoista."
Kirsi Kunnas kertoo runoilemisen vaikeudesta: "Minulla jokainen runo on hirmuisen työn takana, kirjoitan ne kymmeniä kertoja uusiksi."
Yksinäinen siili, Jaakko Vesirotta Haituli ovat jo neljän vuosikymmenen takaista aarteistoa, monen sukupolven yhteistä lukemista. Työstään Kirsi Kunnas on saanut monen monta palkintoa, viimeksi vuonna 1996 lastenkulttuurin suuren valtionpalkinnon.
Kirsi Kunnas on pohdiskellut aikuisille ja lapsille kirjoittamisen eroja ja tullut siihen tulokseen, että aikuisille voi joskus kirjoittaa pinnallisesti ja yksioikoisesti - lapsille ei koskaan.
"Huomasin, ettei meillä Suomessa ollut juuri lainkaan viljelty lastenrunoutta, ei ainakaan sellaista, jossa huumori yhtyisi filosofiaan, sanamagia viljeltyyn taidemuotoon ja esineellinen todellisuus mielen irrationaalisuuteen", näin Kirsi Kunnas kertoo lähtökohdistaan.
"Kirjoitin Tiitiäisen satupuun runot, kuten myöhemmätkin lastenrunoni, aikuisille, aikuisissa olevalle lapselle, koska oman kokemukseni mukaan aikuinen ja lapsi ihmisessä ikuisessa yhteydessä. Tietysti kirjoitan myös lapsille. Lapsi nauttii sanoista."
Kirsi Kunnas kertoo runoilemisen vaikeudesta: "Minulla jokainen runo on hirmuisen työn takana, kirjoitan ne kymmeniä kertoja uusiksi."
Yksinäinen siili, Jaakko Vesirotta Haituli ovat jo neljän vuosikymmenen takaista aarteistoa, monen sukupolven yhteistä lukemista. Työstään Kirsi Kunnas on saanut monen monta palkintoa, viimeksi vuonna 1996 lastenkulttuurin suuren valtionpalkinnon.
Kirsi Kunnas on pohdiskellut aikuisille ja lapsille kirjoittamisen eroja ja tullut siihen tulokseen, että aikuisille voi joskus kirjoittaa pinnallisesti ja yksioikoisesti - lapsille ei koskaan.
