Krekelä Katja
Syntymäaika ja -paikka 29.5.1975, Tampere
Asuinpaikka Tampere Jäsenyydet Suomen lasten- ja nuortenkirjailijat 2011-, Pirkkalaiskirjailijat 2011- |
|
Yhteystiedot
Tuotanto
2010-
Romisko (Gummerus, 2011) Riepu ja Iso riipijä (Gummerus, 2012) |
Aloitin kirjoittamisen heti, kun opin kirjoittamaan. Siitä olen onnellinen, että näitä ensimmäisiä tarinoitani on vieläkin tallessa. Ensin kirjoitin vihkon toisensa jälkeen täyteen lyhyitä tarinanpätkiä ja toimitin lehtiä yhdessä siskojeni kanssa. Myöhemmin, siinä 10 ikävuoden tienoilla, aloin kirjoittaa kokonaisia ”kirjoja”, joita naputtelin vanhalla kirjoituskoneella, nidoin nipuksi ja myös kuvitin itse. Poppoo koolla, Emmalle sattuu, Kartanon arvoitus, Kadonneiden äitien salaisuus… Nämä varhaiset teokseni ovat tänä päivänä hilpeää luettavaa – ja suurimpia aarteitani.
Kirjoitan koska jokainen uusi tarina on uusi haaste. On kuin olisi lähdössä matkalle: vielä ei voi tietää mitä tulee vastaan ja mihin se polku kaikkien ylä- ja alamäkien jälkeen lopulta vie. Tällä retkellä karttakin on piirrettävä itse! Joskus joutuu umpikujaan ja on palattava takaisin. Sitten äkkiä pääsee taas vauhtiin ja seikkailu vie mennessään. LEMPIHENKILÖNI ON Terry Pratchettin särmikäs Muori Säävirkku. Rakkain kirjani on Tämä on aina se vaikein kysymys. Tuntuu, että jos mainitsen yhden, kymmenen muuta jää mainitsematta. Kirjat ovat herkkiä otuksia, ties vaikka loukkaantuisivat! Mutta Elaine Horsemanin Kuplii, kuplii on silläkin uhalla mainittava. Ja Kaija Pakkasen Hassu noita, jonka loruja muistan vieläkin ulkoa. Suosittelen luettavaksi norjalaisen Ingvar Ambjörnsenin riemukasta Samson ja Roberto –sarjaa, jossa kissa ja koira pitävät täysihoitolaa. Mielikuvitustani ruokin lukemalla jatkuvasti, piirtämällä, muistelemalla uniani aamuisin, mielikuvittelemalla. Mitä enemmän mielikuvitusta käyttää sitä rikkaampi siitä tulee. Tärkeää on kuitenkin osata myös olla jouten, tekemättä mitään. Usein ne parhaat ideat syntyvätkin juuri silloin, vaikka saunanlauteilla. Kirjoittamisen lisäksi luen, uin ympäri vuoden, piirrän, hoidan kasvimaata, kävelen metsässä kissojeni kanssa. Lempisitaattini on Albert Einsteinin suusta: ”On kaksi tapaa elää: joko niin, että mikään ei ole ihmeellistä, tai niin, että kaikki on ihmeellistä.” |
