|
KirjanäytteetAho, Elisabet
Aho, Tuulia
Amnell, Anna
Bagge, Tapani
Carlson, Kristina
Dieckmann, Maijaliisa
Ellilä, Kirsti
Erkkilä, Leena
Eräpuro, Annika
Haahti, Taina
Haakana, Anna-Liisa
Hakkarainen, Olli
Halme, Antti
Hauhia, Marita
Heikkilä, Petra
Heikkilä, Mervi
Hirvonen, Hannu
Hjelt, Marjut
Holmberg, Annina
Holopainen, Anu
Huovi, Hannele
Ikola, Kaisa
Ilaskari, Heli
Jaantila, Anu
Järvi, Annukka
Järvinen, Liisa Marjatta
Kallioniemi, Tuula
Kanto, Anneli
Karpio, Markku
Karvonen, Inkeri
Kaskiaho, Reija
Katajavuori, Riina
Kauppinen, Maijaliisa
Kohonen, Laila
Kolu, Kaarina
Korolainen, Tuula
Kunnas, Kirsi
Kurenniemi, Marjatta
Kuronen, Kirsti
Kurvinen, Jorma
Laijärvi, Marika
Lappalainen, Eija
Latvus, Sisko
Lauerma, Liisa
Laulajainen, Leena
Lehtinen, Tuija
Lehtineva, Tiina
Lehtonen, Anna-Liisa
Leino, Katariina
Leinonen, Anne
Lempinen, Marja-Leena
Lensu, Mikko
Leskinen, Leena
Lindquist, Marita
Lukkarila, Päivi
Luova, Kirsti
Luukkonen, Marja
Lähteenmäki, Laura
Lönn, Pasi
Manner, Harri
Martikainen, Tiina
Martinheimo, Asko
Marttinen, Tittamari
Matilainen, Jussi
Mikkanen, Raili
Moilanen, Paula
Mähönen, Leea
Mäki, Harri Istvan
Mäkipää, Jari
Niskanen, Vuokko
Nojonen, Uolevi
Nopola, Sinikka ja Tiina
Ojala, Anu
Pakkanen, Kaija
Parkkinen, Jukka
Parkkola, Seita
Peltoniemi, Sari
Perkiö, Pia
Pispa, Kaija
Polva, Anni
Puskala, Sirpa
Ranivaara, Jorma
Rannela, Terhi
Rautapalo, Tauno
Ravantti, Leena
Reinikainen, Satu
Romppainen, Katariina
Romppainen, Päivi
Saarinen, Teemu
Salonen, Merja
Sandström, Tuula
Savisaari, Aira
Savolainen, Maisa
Simukka, Salla
Tapola, Katri
Teerialho, Taina
Teräs, Mila
Tiainen, Marja-Leena
Tihinen, MImmu
Tiitinen, Esko-Pekka
Timonen, Eija
Toijala, Anneli
Toivola, Ritva
Vahtokari, Reijo
Vaijärvi, Kari
Vehmanen, Suvi
Veirto, Kalle
Viertola, Ulla
Virtanen, Leena
Virtanen, Rauha S
Wickström, Mika
Zilliacus, Berndt
|
Näyte teoksesta Kyynärän mittainen tyttö
Tutustu kirjailijaan: Anna Amnell >>Joka aamu Lucia ratsasti niittyjen poikki, Suursuon ja Isonmetsän ohi ja Sammakkolammen ympäri. Kierrettyään lammen Lucia ja Läpsä ratsastivat aina käymäjalkaa ja antoivat hevostensa levähtää ennen loppukiriä kotiin.
Lucia tunsi, kuinka Kuisma odotti malttamattomana pääsyä loppulaukkaan ja varsinkin leivänkannikkaa, jonka se saisi kotipihalla. - Läpsä, nyt heti kilpaa kotiin! Lucia komensi, mutta Läpsä hyppäsikin pois Ruskon selästä.
- Läpsä, mitä sinä sieltä maasta etsit, kun olet noin kumarassa? Kohta olet kaksinkerroin niin kuin Kerjäläis-Riitu.
Läpsä ei sanonut mitään, vaan alkoi rassata satulavyötä.
- Mikä sille nyt tuli? Lucia kysyi kärsimättömänä.
- Kunpa tietäiskin, Läpsä sanoi ja pälyili ympärilleen. Sitten kaikki oli yhtä mylläkkää.
Metsästä ratsasti kovaa laukkaa kaksi miestä. Lyhyt mies oli käärinyt punaisen päähineen hiipan suunsa eteen. Hän kävi ällistyneen Läpsän kimppuun.
Pitkällä miehellä oli musta viitta ja kasvoilla nahkanaamio. Naamiomies sieppasi Lucian Kuisman selästä. Lucia potki ja rimpuili, huusi, itki ja kiroili, mutta mikään ei auttanut. Naamiomies laittoi Lucian säkkiin. Lucia ja Läpsä olivat joutuneet rosvojen kynsiin.
(Teoksesta Kyynärän mittainen tyttö. Lasten keskus 2004.)
Anna Amnell: Pako Tallinnaan. Lasten keskus 2006. ISBN 951-627-595-8
Oivallinen naimakauppa. 13-vuotias Margareta aiotaan naittaa ulkomaalaiselle kauppiaalle.
Kauppias Humbertus tuli vierailulle juhlavaatteisiin tälläytyneenä Betje-koira kainalossaan. Lucia ja Margaretakin oli käsketty pukeutumaan parhaimpiinsa. Hebla sanoi, että oli kysymyksessä tärkeä asia. Hebla itse palveli vierasta juhlatuvassa ja tarjosi hänelle juotavaa ryppykoristeisesta pikarista. Luciaa oli pyydetty soittamaan ja Margaretaa laulamaan.
– Ehkä Hebla myy laivat, kuiskasi Margareta. – Mitä enemmän rahaa hän saa, sitä tyytyväisempi hän on. Siksi olen oikein ystävällinen sille hirveälle miehelle. Jospa Hebla päästää minut sitten koko kesäksi Tallinnaan Wilhelm-sedän ja Ursula-tädin luo tai vaikka kokonaan asumaan sinne.
Kauppias Humbertus kuunteli tyttöjen soittoa ja laulua tyytyväisen näköisenä. Sitten hän nousi seisomaan ja kiitti musiikista ”tänä merkittävänä päivänä” kuten hän sanoi.
--
Hebla käski Luciaa ja Margaretaa menemään arkitupaan. Oli varmaankin kysymys suuresta kaupasta, päätteli Lucia. Margaretaa eivät liikeasiat kiinnostaneet. Hän leikki mieluummin Betje-koiran kanssa.
– Nyt se on sovittu, sanoi Hebla, joka oli saattanut Humbertuksen portille asti. Hän piti kädessään paperikääröä.
– Se taisi olla loistokauppa, Lucia sanoi, sillä hän ei ollut nähnyt Heblaa ennen noin iloisena.
– Se oli loistokauppa, Hebla sanoi hypähtäen. – Humbertus pyysi Margaretaa vaimokseen, ja minä tietysti lupasin.
– Hebla, mitä te sanoitte! Margareta ponnahti seisomaan lattialta kalpeana.
– Lupasin sinut vaimoksi Humbertukselle. Tein sinulle oivallisen naimakaupan.
– En minä halua kenenkään vaimoksi. Minähän olen vain lapsi, Margareta sanoi ja alkoi itkeä. – Niin isäkin sanoi aina. Lucian mummokin suri koko ikänsä sitä, että hänet oli pakotettu naimisiin lapsena. Eikö surrutkin, Lucia?
Luciakin alkoi itkeä, sillä uutinen oli pahin mahdollinen.
– Minä olin Margaretan iässä jo leski, sanoi Hebla ivallisesti. – Naimakaupassa ei itku auta. Margaretan vuoro on oppia se nyt.
--
– Isä sanoi, että Wilhelm-setä on minun holhoojani, jos hänelle sattuu jotakin, Margareta sanoi itkien.
– Isäsi allekirjoitti ennen kuolemaansa kaikki paperit, jotka tarvitsen tämän avioliiton järjestämiseen. Tämä on isäsi tahto. Haluan sinut ulos tästä talosta niin pian kuin mahdollista. Et voi asialle yhtään mitään.
(sivuilta 54-56)
|
Hae kirjoja
Tästä voit etsiä kirjoja haluamastasi aihepiiristä.
|
|
